Tunnustellen eteenpäin - Kulttuurin ja liikunnan karnevaali avasi kuurosokean maailmaa17.8.2016 10:15

Teksti ja kuvat: Jemina Michelsson

Perjantaina 12.8.2016 vietettiin kulttuurin ja liikunnan karnevaalia Sorsapuistossa. VTS-kodit oli mukana Kuurosokeiden toimintakeskuksen näyttelyteltalla.

Sorsapuisto täyttyi elokuussa erilaisista kulttuureista ja liikuntamuodoista, kun siellä starttasi ACCAC 2017 Warm up -karnevaali. Tapahtuman keskiössä oli esteettömyys.

- Karnevaali on lämmittelyä ensi vuoden kongressiin ja festivaaliin, jonka järjestämme osana Suomen satavuotisjuhlaa. Ensi vuonna Suomea juhlitaan yhdessä tekemisen teemalla ja meidän kongressin aiheena on saavutettavuus ja ihmisten yhdenvertaisuus, tapahtumajärjestäjä Kirsi Mustalahti summaa.

- Mikään rajoite ei saa olla este yhteisiin asioihin osallistumiselle. Tämä karnevaali on kaikille kulttuurista ja liikuntarajoitteista riippumatta, projektikoordinaattori Mariia Kiviniemi toteaa.

Taidetta ja liikuntaa yli rajojen

Kulttuurin ja liikunnan karnevaalin järjesti Esteetön taide ja kulttuuri ry. Tamperelainen yhdistys on kehittänyt ACCAC -tapahtumakonseptin, jota Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. ACCAC on lyhenne sanoista accessible art and culture eli esteetön taide ja kulttuuri.

- Meille on tärkeää edistää kulttuuria yli rajojen. Karnevaalissa tuodaan erilaisia kulttuureja yhteen mahdollisimman monenkirjavasti. Lavalle nousee kaikenlaisia esityksiä, joissa sekoitetaan kahta kulttuuria. Esimerkiksi korealaiset b-boyt kohtaavat suomalaiset kehitysvammaiset ja korealaiset esittävät suomalaista musiikkia, Mustalahti kertoi karnevaaliaamuna.

Tapahtumajärjestäjä Kirsi Mustalahti fiilisteli päivän erikoisia esiintyjäryhmiä.

Kuurosokeat kulttuurivähemmistönä

Myös Kuurosokeiden toimintakeskus otti osaa karnevaaliin. VTS-kodit mahdollisti toimintakeskukselle teltan, mihin taiteilija ja järjestöaktiivi Milla Lindh laittoi näyttelyn pystyyn.

- Kaikki taide täällä on kuurosokeiden tekemää. Vedän taideryhmiä, joissa teemme savitöitä, maalauksia ja muita käsitöitä. Esimerkiksi rottinkiset ankat on tehnyt mies, joka näki viimeksi 40 vuotta sitten, Lindh kertoo.

Kuurosokea kohtaa arjessaan usein ennakkoluuloja. Kuurosokeiden teltalla saattoi käydä murtamassa omat luulonsa ihastelemalla sokeiden tekemää taidetta.

Elina Heinämäki on yhdet kasvot teltan taiteen takana.

Lindh veti karnevaalissa kävelykierroksia, joissa pääsi kokeilemaan näkövammaisten valkoista keppiä. Lindh kertoi, että kepin käyttöön tottuu, mutta alkuun sen kanssa kulkeminen on monelle aikamoista huitomista.

Yleisin kuurosokeutta aiheuttava sairaus on Usherin syndrooma, jota myös Lindh sairastaa.

- Nykyään näen vähän ja kuulen sisäkorvaimplantin avulla. Ei ihmisen pää pimene, vaikka silmissä pimenisi. Oppimiskyky säilyy, vain oppimistavat muuttuvat, Lindh kertoi.

Lindh haluaa omalta osaltaan purkaa kuurosokeisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

- On hieno ajatus, että vammaiset ovat vain yksi kulttuurivähemmistö. Jo viittomakieli tekee monista kuurosokeista suomalaisen kielivähemmistön. Olemme kaikki omalla tavallamme erilaisia. Se on myös tämän tapahtuman idea.

Takaisin