VTS-kodit

Rakentaminen

Rakennuttaminen

VTS-kodit rakennuttaa vuosittain sekä uudiskohteita, että remontoi vanhoja kiinteistöjä. Tavoitteena on yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa varmistaa riittävän suuri ja monipuolinen vuokra-asuntojen tarjonta. Tavoite saavutetaan esimerkiksi rakennuttamalla enemmän pieniä asuntoja ja rivitaloasuntoja kysyntää vastaaville paikoille. VTS-kodit on mukana monissa uudisrakentamisen kehityshankkeissa, joilla pyritään luomaan uusia asuntoja ja parempia menettelytapoja. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti vammaisten ja muiden liikuntaesteisten liikkumisen helpottaminen.

VTS-kodit toimii itse rakennuttajana. Rakennuttamisen ohjauksesta VTS-kodeilla vastaa kiinteistö- ja rakennuttamispalvelu. Rakennuttaminen on ohjeistettu vuosittain päivitettävässä suunnitteluohjeessa sekä kiinteistönpidon toimintajärjestelmässä. Toimintamallin mukaisesti rakennuttamisen osa-alueet kilpailutetaan. Kilpailuttamisella varmistetaan myös, että rakennuttamisen taso on korkea ja asukkaiden tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Tavoitteena on, että VTS-kotien asunnot ovat keskimääräisesti vuokraltaan edullisempia ja laatutasoltaan sekä asumisviihtyvyydeltään parempia kuin muut vuokra-asunnot Tampereella.

Kiinteistönpito

VTS-kotien kiinteistönpito perustuu pitkäjänteiseen elinkaariajatteluun, jossa eri osa-alueet muodostavat yhtenäisen ylläpitoketjun kiinteistön rakentamisesta lähtien. Tehtävät ja toimenpiteet on kirjattu kiinteistönpidon toimintajärjestelmään.

Huollon ja siivouksen ohjaus toimii Kihlanet-järjestelmässä, erillisine laadunhallintaohjelmineen.

VTS-kodit on noudattanut omaa energiansäästöohjelmaansa 1990-luvun alusta lähtien. VTS-kodit osallistuu erilaisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin ja kehittäviin hankkeisiin. Uusien talotekniikoiden ja rakentamisen menetelmien ja materiaalien ennakkoluuloton, mutta kannattava, käyttö on osa VTS-kotien omaa energianhallintaa.

VTS-kodit kilpailuttaa, ohjaa, tarkastaa ja valvoo VTS-kotien ohjeiden ja kiinteistönpidon toimintajärjestelmän mukaisesti kiinteistöhuollon, -siivouksen, taloautomatiikan budjetoidut vuosittaiset korjaustyöt ja lvi-huoltotyöt. Huoltoliikkeiden kanssa tehdyt, kilpailutetut sopimukset perustuvat bonuspalkkiojärjestelmään, jossa hyvästä työstä voi saada lisäkorvauksen.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisen tavoitteena on pitää kiinteistöjen asumisviihtyvyys ja tekninen kunto sekä energiatehokkuus hyvänä sekä lisätä kiinteistöjen arvoa.

Korjausrakentaminen jakaantuu kolmeen perusosaan:

• jatkuva budjetoitava kunnossapito
• asumisviihtyvyyskorjaukset (Koti kuntoon -remontit)
• perusparantaminen

Asukkaat osallistuvat korjaussuunnitelmien tekemiseen ja korjausrakentamisen eri vaiheisiin. Kutakin hanketta varten asukkaat valitsevat keskuudestaan edustajat suunnittelu- ja työmaakokouksiin.

Koti kuntoon -remontit

Koti kuntoon -remonteilla lisätään asumisviihtyisyyttä. Samalla perusparannuksen tarve siirtyy myöhemmäksi. Remontti tehdään yleensä, kun kiinteistön ikä on 25 - 30 vuotta. Vuokrasopimukset irtisanotaan, mutta VTS-kodit pyrkii hoitamaan kaikille halukkaille asunnon asuntokannastaan.

Koti kuntoon-remontti muodostuu esimerkiksi seuraavista töistä:

• keittiökalusteiden/-koneiden uusiminen
• pintarakenteiden uusiminen (seinät, katot, lattiat)
• ikkunoiden kunnostaminen tai uusiminen
• kylpyhuoneiden vesieristeiden, pintojen ja varusteiden uusiminen
• lvi-kalusteiden uusiminen
• yhteistilojen kunnostaminen
• hissien kunnostaminen tai rakentaminen
• pihan kevyt kunnostaminen parvekelasitukset

Osakorjaukset

Osakorjaukset kohdistuvat asunnon tiettyyn osaan, joka on uudistuksen tarpeessa ja jolla lisätään asukkaan asumisviihtyvyyttä. Tämän vuoksi sisältö vaihtelee kiinteistön tarpeen mukaan. Osakorjaukset ovat kestoltaan lyhyitä, eivätkä vaadi asukkaan poismuuttoa remontin ajaksi. Asukkaan asuminen mahdollistetaan järjestämällä kiinteistölle WC- ja pesutilat remontin ajaksi.

Osakorjauksessa uusitaan:

• keittiö
• kylpyhuone
• tai molemmat

Keittiössä uusitaan kaapistot ja sähköihin tehdään tarvittavat muutokset. Tarvittaessa voidaan uusia lattian, seinien tai katon pinnat. Kylpyhuoneessa uusitaan kaikki pinnat ja kalusteet. Myös sähköt uusitaan vastaamaan nykypäivän määräyksiä.

Osakorjaus on tarkoitus pitää rajattuna kooltaan, kuitenkin varmistaen, ettei uusittavien rakenteiden alle jää niiden käyttöiän aikana uusittavia rakenteita.

Perusparantaminen

Kun kiinteistössä suoritetaan perusparannus, tavoitteena on saattaa kiinteistö teknisesti ja asumisviihtyvyydeltään nykypäivän tasolle. Kiinteistöihin tehdään perusparannus yleensä, kun kiinteistön ikä on yli 30 vuotta.

Perusparannukseen kuuluu yleensä seuraavat toimenpiteet:

• pihojen kunnostaminen
• julkisivujen kunnostaminen ja pinnoittaminen
• ikkunoiden uusiminen
• puuttuvien parvekkeiden rakentaminen ja parvekelasitukset
• puuttuvien tuulikaappien rakentaminen
• sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen
• kosteiden tilojen vesieristäminen ja pintojen uusiminen
• keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden uusiminen
• kodinkoneiden uusiminen
• huoneistokohtaisten saunojen mahdollinen rakentaminen
• lvi-tekniikan uusiminen
• sähkö-, antenni- ja laajakaistakaapeloinnin uusiminen
• hissien modernisointi
• yhteistilojen uudelleenjärjestelyt

________________